Kiertotalous rakennusalalla – välttämätön muutos vai mahdollisuus?
Kuva katajanokalta, missä Pelti-Ässillä on käynnissä kattosaneeraus
Mihin suuntaan rakennusala on menossa (ja koko maailma)?
Sunnuntaiaamu, kahvikuppi kädessä ja ajatukset vaeltavat rakennusalan tulevaisuuteen. Samalla mielessä painaa myös tämän viikon maailmapoliittinen kriisitilanne Euroopan ja USA:n välillä – epävarmuus kasvaa, mutta arki jatkuu, ja ratkaisuja on löydettävä niin paikallisesti kuin globaalisti.
Luen raportteja kiertotaloudesta ja tarkastelen tilastoja. Suomi on perinteisesti ollut kestävän kehityksen edelläkävijä, mutta rakennusalalla olemme edelleen tienhaarassa. Miten voimme siirtyä aidosti kiertotalouteen ja mitä se käytännössä tarkoittaa?
Suomi ei ole vielä kiertotalouden kärkimaita
Rakennusala tuottaa 35 % kaikesta EU:n jätteestä. Mihin tämä jäte päätyy? Betonia, terästä, asfalttia, puuta ja muovia – materiaaleja, joita voitaisiin käyttää uudelleen, mutta kuinka paljon niistä oikeasti kierrätetään? Tilastot kertovat, että Suomessa rakennusjätteestä hyödynnetään noin 56 %, kun taas esimerkiksi Belgiassa kierrätysaste on 96 %. Alankomaat tavoittelee rakennusmateriaalien neitseellisten raaka-aineiden käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä, kun taas Suomessa ollaan vasta luonnostelemassa vastaavia tavoitteita. Lisäksi Ruotsissa on kehitetty kuntakohtaisia rakennusosien kierrätysjärjestelmiä, kun Suomessa vasta pilotoidaan ensimmäisiä ratkaisuja. On selvää, että Suomi ei vielä kuulu kiertotalouden kärkimaiden joukkoon, mutta voisimmeko kääntää tämän tilanteen vahvuudeksi ja ottaa oppia edelläkävijöiltä?
Kiertotalous alkaa suunnittelupöydältä
Kiertotaloudessa ei ole kyse vain jätteiden käsittelystä, vaan koko rakennusalan toimintamallista. Se alkaa jo suunnittelupöydältä: miten rakennukset suunnitellaan niin, että niitä voidaan helposti korjata, purkaa ja käyttää uudelleen? Miten varmistamme, että materiaaleja ei mene hukkaan ja että ne voidaan hyödyntää uudessa rakentamisessa? Entä mitä voimme tehdä jo nykyisillä työmailla ja rakennusprojekteissa?
Purkutyömaa voi olla resurssivarasto
Otetaan esimerkiksi yksittäinen purkutyömaa. Vanha teollisuushalli on päätetty purkaa uuden asuinkerrostalon tieltä. Perinteisesti halli saatettaisiin vain murskata ja materiaalit kuljetettaisiin pois. Mutta voisiko purkamisen tehdä toisin? Voisivatko teräsrungot, ikkunat tai ovet saada uuden elämän toisessa rakennuksessa? Voisiko betonista syntyä uutta maarakennusainesta, joka vähentäisi neitseellisten raaka-aineiden tarvetta? Tällaisia esimerkkejä on jo olemassa – mutta miten saamme ne laajemmiksi käytännöiksi?
Esimerkkiprojekteja, joissa kiertotalous on toteunut:
Kummatin asuinalueen kiertotalouskorjaus (Raahe)
Kummatin kerrostalolähiö
Raaheen 1960–70-luvuilla rakennetun Kummatin lähiön peruskorjauksessa (2008–2014) sovellettiin purkavaa uudisrakentamista kiertotaloushengessä. Korjaushankkeessa osa purettujen rakennusten materiaaleista voitiin hyödyntää sellaisenaan: esimerkiksi betonisia seinäelementtejä käytettiin samassa pihapiirissä uusien grillikatosten, pyöräkatosten ja huoltorakennuksen rakennusmateriaaleina. Suurin osa purkumateriaaleista kierrätettiin murskaamalla ne ja käyttämällä ne uusiokäyttöön betonimurskana, esimerkiksi maanrakennuksessa ja rakenteiden täyteaineena. Tällä tavalla purettua materiaalia uudelleenkäyttämällä hanke säästi neitseellisiä luonnonvaroja ja vähensi uusien rakennusmateriaalien tuotannon päästöjä sekä jätettä. Kummatin tapaus osoittaa, että purkujätteestä voidaan valmistaa uutta infrastruktuuria ja jopa rakentaa pienimuotoisia rakennelmia, mikä pidentää materiaalien elinkaarta käytännössä.
Lue lisää: Kummatin kiertotaloushanke
Upcycle Studios - uudisrakennus kierrätysmateriaaleista (Kööpenhamina, Tanska)
Upcycle Studios
Upcycle Studios on Tanskan Kööpenhaminassa toteutettu uraauurtava asuinkohde, jossa on hyödynnetty laajasti kierrätettyä rakennusmateriaalia. Kyseessä on 20 kaupunkitalon (townhouse) kokonaisuus Ørestadin alueella, rakennettu lähes täysin purkumateriaaleista. Esimerkiksi talojen ikkunoista 75 % on peräisin vanhoista puretuista rakennuksista, ja nämä käytetyt ikkunat koottiin seinäelementeiksi uuden rakennuksen julkisivua varten. Myös puutavaraa hyödynnettiin: kolmannen kerroksen ulkoverhous ja talojen lattiamateriaalit valmistettiin puuteollisuuden ylijäämäpalasta (Dinesen-sahalaitoksen hukkapuusta). Lisäksi betonia uusiokäytettiin hankkeessa – Kööpenhaminan metrotyömaalta saatiin noin 1400 tonnia korkealaatuista betonijätettä, joka valettiin uudelleen rakennuksen rakenteisiin. Upcycle Studios -projekti osoittaa, että uudisrakennuksissa voidaan saavuttaa merkittävä osuus kierrätettyjä materiaaleja (hankkeessa noin 80 %) ilman, että laadusta tai toiminnallisuudesta tarvitsee tinkiä. Tämä kohde toimii esimerkkinä siitä, miten ikkunoita, puuta ja betonia voidaan tehokkaasti uudelleenkäyttää uudessa rakentamisessa eurooppalaisessa mittakaavassa.
Lue lisää: Upcycle Studios -hanke
Kiertotalous on mahdollisuus
Yrityksillä on tässä tärkeä rooli. Kiertotalous ei ole pelkästään ympäristöteko, vaan myös liiketoimintamahdollisuus. Rakennusliikkeet, jotka investoivat kiertotalousratkaisuihin nyt, voivat saavuttaa kilpailuetua tulevaisuudessa. EU:n sääntely tulee kiristymään, ja pian esimerkiksi materiaalipassit, elinkaarilaskelmat ja kierrätysasteet ovat osa rakentamisen perusvaatimuksia. Mutta miksi odottaa pakkoa, kun voimme jo nyt kehittää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ympäristöä että liiketoimintaa?
Usein kuulee sanottavan, että rakennusalaan kohdistuva sääntely ja EU-direktiivit nähdään taakkana – lisäkustannuksina, byrokratiana ja ylimääräisinä vaatimuksina, jotka vaikeuttavat toimintaa. On totta, että uudet vaatimukset vaativat sopeutumista, mutta voisiko niiden sisällä piillä myös mahdollisuus? Sääntelyn perusteet ovat hyvin tiedossa: luonnonvarojen kulutus ja päästöt on saatava hallintaan, jätteet kiertämään tehokkaammin ja rakentamisen hiilijalanjälkeä pienemmäksi. Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan fakta, joka ohjaa lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa. Se tarkoittaa myös sitä, että ne, jotka sopeutuvat ensimmäisinä ja ottavat ennakoivan roolin, voivat hyötyä kehityksestä eniten.
Lainsäädännön kiristymistä ei kannata ajatella vain kustannuseränä, vaan kilpailuvalttina. Kun EU:ssa aletaan vaatia kierrätysmateriaaleja rakennustuotteisiin, kuka on ensimmäisenä tarjoamassa niitä? Kun julkisissa hankinnoissa aletaan painottaa rakennusten hiilijalanjälkeä, mitkä yritykset ovat jo valmiita vastaamaan vaatimuksiin? Rakennusalan yrityksillä on mahdollisuus olla muutoksen edelläkävijöitä ja kehittää toimintamalleja, joita muu maailma seuraa.
No mitä sitten?
Kysymys kuuluu: miten pääsemme siirtymään nykytilasta kiertotalouteen mahdollisimman sujuvasti? Tarvitsemme innovaatioita, uusia toimintamalleja ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Voisiko rakennusmateriaalien jakaminen ja uudelleenkäyttö tapahtua tehokkaammin digitaalisilla alustoilla? Entä miten voimme lisätä tietoisuutta ja osaamista työmailla, jotta kierrätyspotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti? Ovatko rakennusliikkeet valmiita tekemään muutoksia jo ennen kuin sääntely pakottaa siihen?
Pienilläkin teoilla on merkitystä: lajittelun tehostaminen, purkumateriaalien hyödyntäminen ja vähähiilisten materiaalien valinta voivat tehdä suuren eron pitkällä aikavälillä. Onko tämä pelkkää vastuullisuutta vai myös taloudellisesti järkevää toimintaa? Voisiko kiertotalous olla rakennusalan seuraava suuri kehitysaskel?
Kiertotalous on tulevaisuutta
Nämä ovat kysymyksiä, joiden äärellä meidän kaikkien rakennusalalla toimivien tulisi pysähtyä. Kiertotalous ei ole enää pelkkä trendisana – se on tulevaisuutta, joka muovaa koko toimialaamme. Sen sijaan, että odotamme direktiivien saavuttavan meidät ja vaativan muutoksia, voimmeko ottaa itse ohjat käsiimme ja rakentaa ratkaisuja, jotka tuovat sekä ympäristöhyötyjä että kilpailuetua?
Kirjoittaja
Jorma Laakkonen
Pelti-Ässät Oy
Toimitusjohtaja
Yrittäjä
Lähteet:
Ympäristöministeriö – Rakentamisen kiertotalous (ym.fi)
Turku AMK Talk by Students – Suomi jää rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisessä EU:n tavoitteen alle
Tilastokeskus (Tieto&trendit) – Kiertotalous edistyy Suomessa hitaasti… (2022)
Green Building Council Finland – Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2024 kooste
Rakennusteollisuus RT – Skanska aims to be carbon neutral (2024)
Rakennusteollisuus RT – RT laatii oman kiertotalouden green deal -sitoumuksen… (2024)
European Commission – Construction and demolition waste
CE Monitor (Belgia) – Recycling rate of building materials
World Economic Forum – Why Japan’s circular built environment makes economic sense (2024)
Schooley Mitchell Blog – The true cost of construction waste (2021)
